Eksyksissä

Prologi

Olin eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän kanssa syysretkellä Luukissa. Ohjelmassa oli leikkimielinen suunnistuskilpailu 3 hengen ryhmissä. Rasteilla oli kasvien ja eläinten tunnistamistehtäviä.

Minun ryhmään sattuivat Sanna Marin ja Petteri Orpo. Ryhmien kokoonpano arvottiin. Petteria selvästi harmitti joutuminen vanhan papparaisen kanssa samaan ryhmään.

"Kyllä mulle käy, että kävellään koko reitti" , totesi Petteri happamasti.
"Mutta haluan kyllä toimia ryhmänjohtajana. Meillehän annettiin vain yksi kartta ja kompassi." Petteri jatkoi.

Varttitunti ehdittiin kävellä, ennenkuin ärhäkän oppositiopoliitikon rooli nousi Orpolla pintaan.

"On se vaan tämä valtion velkaantuminen hirveää. Ei voi kuin ihmetellä minkälaisen taakan nykyiset hallituspuolueet sälyttävät jälkipolvien kannettavaksi." Petteri haastoi

"Kyllä täällä metsässä niin rauhoittuu. Aivan toista kuin kaupungissa ja eduskunnan kaikuvilla käytävillä." Yritti Sanna pysyä päivän teemassa.

"Kyllä minä ymmärtäisin jossain määrin velkaantumisen, jos se käytettäisiin tuottaviin infrastruktuurihankkeisiin. Mutta suurin osa käytetään tempputyöllistämiseen ja vastikeettomien tukien korotuksiin." Petteri paasasi.

Kun ensimmäistä rastia ei tullut vastaan, ihmettelimme missä oikein olemme? Petteri oli terhakkaan oppositiopolitiikan roolissa unohtanut kokonaan suunnistamisen ja olimme eksyksissä. Yritimme paikallistaa itsemme, mutta emme löytäneet itseämme kartalta.

"En katsonut tarkasti, mutta mielestäni lähdimme suurinpiirtein pohjoiseen tai koiliseen. Otetaan kompassisuunta etelään ja tarkastetaan aina välillä löydämmekö itsemme kartalta. Minä otan nyt ryhmänjohtajuudeen." Marinin Sanna sanoi topakasti.

Petteri ei paljoa vastustellut.

Kävelimme noin pari kilometriä ja kuinka ollakaan vastaa tuli toinen ryhmä; Päivi Räsänen, Jussi Halla-aho ja Toimi Kankaanniemi. Ilomme oli ennenaikainen. Myös he olivat eksyksissä.

"Kilpailun aluksi Päivi repi kartan ja polki sen suohon. Raamattu on kuulemme hänen karttansa. Toimi heitti kompassin lampeen julistaen, että vahva usko sydämessä on hänen kompassinsa. Ja tässä on tulos. Eksyksissä ollaan."  Jussi selosti tilannekatsauksensa, jopa Jussiksi harvinaisen kuivakkaasti.

Luulen, että Jussi agnostikkona oli tosi kiukkuinen. Lohduttelin sanomalla, että te Perussuomalaisethan osaatte nauraa itsellenne. Eiköhän tästä huumorilla selvitä.
"Päivi on kristillisdemokraatti." Vastasi Jussi napakasti.

Räsäsen Päivi sanoi, että rukoillaan yhdessä. Kyllä Jumala meidät auttaa tästäkin pinteestä.
"Minä en rukoile. En sen jälkeen, kun revit kartan." Jussi uhosi.
"Ja minä en lähde mihinkään ellei rukoilla." Päivi kinasi.

Sain Jussin suostuteltua rukoilemaan. Sopupelillä pääsemme täältä nopeammin ja ei se rukoilu haavaa tee. Eihän tuota Päiviä voi tänne jättää. Ja niin polvistuimme rukoilemaan.

Ja ihmeekseni jonkin aikaa rukoiltuamme alkoi kuulumaan risujen rasahtelua ja outoa kieltä. Jussi säikähti peijakkaasti, koska luuli tulijoiden olevan arabiterroristeja, mutta tulijat olivatkin thaimaalaisia marjanpoimijoita. Saimme eleillä ja pantomiimilla selvitettyä, että olemme eksyksissä. Ja tulimme ymmärretyiksi, koska poimijat opastivat meidät tutulle tielle, joka oli noin 5 minuutin kävelymatkan päässä.

"Siinäs näet Jussi. Rukous auttaa aina." Päivi sanoi.
"Meitä auttoivat thaimaalaiset marjanpoimijat." Totesi Jussi kuivakkaaseen tyyliinsä.
"Koska he ovat selvästikin omaksuneet perisuomalaisen eräkulttuurin, voin sitten pääministerinä myöntää heille Suomen kansalaisuuden, vaikka he eivät vielä kieltä osaakaan. Kirjoitappa Toimi nimet muistiin."
"Sinähän höveliksi aioit ruveta." Sanoin.

Valintojen viidakko

Miten sijoittaja osaa suunnistaa vihamielisessä valintojen viidakossa? Mikä on hänen karttansa ja kompassinsa? Onko se luja usko kaverin suositukseen vai usko siihen, että historia toistaa itseään? Vai vakuuttaako toimitusjohtajan siniset silmät ja vakuuttava todistelu, että tulevaisuuden megatrendit tukevat valittua strategiaa?

Sijoittajan pitää kerätä ja analysoida valtavan paljon tietoa. Ajan ja kokemuksen myötä oppii erottamaan epäoleellisen tiedon oleellisesta. On myös tietoa, jota pitää seurata, mutta johon ei tarvitse välttämättä syventyä. Näitä ovat muun muassa sijoittamiseen liittyvät keskustelupalstat, jotka tarjoavat lähinnä viihdettä, mutta niilläkin on paikkansa.

Minulla on seuraavanlainen proseduuri sijoituspäätöksen tekemiseen:

1. Impulssi
2. Tiedonkeruu
3. Analysointi
4. Osto-/myyntipäätös

Mikäli haluat seikkaperäisemmän kuvauksen vaiheista ja niiden sisällöstä suosittelen tutustumista teokseen "Osakekaupankäynti kapitalistisessa järjestelmässä" venäjäksi "Торговля акциями в капиталистической системе", kirj. A. K. Puliveivikov ja S. Tradenovits.

Myyntipäätös ei välttämättä tarvitse edeltäviä vaiheita. Myyn vuoden lopussa tappiolla olevat osakkeet. Voin ostaa samat osakkeet takaisin, mutta se vaatii yleensä edeltävien vaiheiden läpikäynnin. Myyntipäätökseen palaan tarkemmin toisessa blokikirjoituksessa.

Impulssi

Sijoittajan pitää seurata uutisia ja kartuttaa yleistietoutta seuraamalla eri aatesuuntia edustavia lehtiä ja nettisivustoja, Tiedonantajaa ja Kansan uutisia unohtamtta. Myöskään ulkomaalaisten lähteiden seuranta ei ole pahitteeksi eikä kirjallisuuttakaan pidä unohtaa. Ei edes kaunokirjallisuutta. Äänikirjoille ei ole niin väliä.

Tuttavapiiristä voi myöskin saada vinkin. Impulsseja kannattaa ottaa vastaan sijoittamista harjoittamattomilta ystäviltä kuin sitä harjoittavilta. Jälkimmäisillä on usein oma lehmä ojassa. He haluavat sinun tekevän saman tyhmyyden kuin itse ovat tehneet. Ne, jotka "eivät ole alalla" ovat eräänlaisia hyväntahtoisia hölmöjä, jotka eivät ainakaan tahallaan harhauta.

Etsin impulsseja myös käymällä läpi eri sijoitusrahastojen salkkujen sisältöä. Niitä tutkiessa on pidettävä mielessä, että rahasto on sääntöjensä vanki. Sijoitusrahastojen omistusten analysointia edesauttaa laaja yleistieto ja ajan hermolla oleminen uutistarjonnan suhteen.

Tiedonkeruu

Tiedonkeruulla tarkoitan tässä yhteydessä tiedonkeruuta yhtiöstä. En tiedon hankkimista impulssien saamiseksi. Joskin käytännössä nämä vaiheet menevät usein limittäin.

Kun olen saanut impulssina yhtiön tai yhtiöitä, alkaa varsinainen tiedonkeruu ostokohteesta. Käyn läpi:

1. Taloudellisia tunnuslukuja (ainakin p/e, osinkotuotto-% ja velkaantuneisuus).
2. Selvitän yhtiön liiketoiminnan. 
3. Käyn läpi, mitä yhtiöstä on kirjoitettu eri kanavissa, myöskin keskustelupalstoilla.
4. Kilautan kaverille. Kysyn luotetuilta sijoittamista harjoittavilta ystäviltä mielipidettä yhtiöstä.

Analysointi

Tiedonkeruu ja analysointi menevät myös käytännössä limittäin. Analysointivaiheessa käyn läpi edellisessä vaiheessa keräämäni aineiston. Numerot viittaavat edellisen tiedonkeruu-vaiheen vastaaviin numeroihin:

1. Taloudellisten tunnuslukujen olisi hyvä olla kunnossa. Olen valmis tekemään poikkeuksen, mikäli seuraavat kohdat antavat siihen syytä.
2. Liiketoiminnan pitää olla sellaista, jota ymmärrän. Lisäksi suosin tai paremminkin ole keskittynyt kuluttajatuotteita valmistaviin yhtiöihin. Mutta tässäkin tapauksessa, kuten avioliitossa, syrjähypyt piristävät arkea.
3. Ei ole välttämättä hyvä, että yhtiöstä kirjoitetaan vain positiivisesti eri kanavissa. Pyrin löytämään mielipiteitä, jotka haastavat yhtiöstä saamani näkemyksen. Kavahda osaketta, josta kirjoitetaan voittopuolisesti ja perustellusti negatiivisesti. On epätodennäköistä, että olet löytänyt kätketyn kultakimpaleen.
4. Selvitän pystyvätkö sijoittamista harrastavat ystäväni haastamaan näkemykseni tai ovatko he mahdollisesti huomanneet jotain mitä minä en ole huomannut.

Ostopäätös

Analysointivaiheen perusteella määrittelen yhtiön paikan riski-tuotto-kaaviossa. Mikäli yhtiöön sisältyy korkea riski ja liiketoiminnan onnistuessakin matalatuotto, niin hylkään sen. 

Mikäli yhtiö sijoittuu riski-tuotto-matriisissa sallituille alueille, teen lopullisen ostopäätöksen analysointivaiheen plussien ja miinusten perusteella. Plussia pitää olla enemmän tai niiden pitää olla "painavampia" kuin miinusten. 

Osakkeen painon, - eli panoksen suuruuden (eli kuin paljon ostan osaketta), - salkussa määrittelee sen paikka riski-tuotto-matriisilla. Allaolevassa kaaviossa määritellään suhteellisesti panoksen suuruus riski-tuotto-matriisin eri alueilla.

Kopioitu venäjänkielisestä alkuperäisteoksesta "Osakekaupankäynti kapitalistisessa järjestelmässä" venäjäksi "Торговля акциями в капиталистической системе", kirj. A. K. Puliveivikov ja S. Tradenovits, painettu 1973, kirjan nimen ja kuvatekstien käännös T. Jalla.

Puliveivikovin mukaan korkean riskin ja tuoton osakkeeseen panostetaan 1:5 (ruplien määrä eri alueilla) verrattuna matala riskin ja korkean tuoton osakkeeseen, joskin hän korostaa, että suhteet eivät ole betoniin valettuja, mutta suuntaa-antavia ne ovat. Huomaa vasen yläkulma 0 ₽  !
--------------------
"Kala alkaa haista päästä." Armenialainen sananlasku.

Riskin maantiede

Prologi

Huhtasaaren Laura tuli joulun tienoilla kanta-aamiaspaikkaani Cafe Succes'iin. Hän oli kovin tohkeissaan.
"Kah, olet tullut joululomalle Brysselistä?" Tervehdin.
"Katso tästä tämän Ylen uutislähetyksen klippi. Katso kuinka yhteiskunnan varoja tuhlataan valeuutisiin." Laura vastasi.
Katsoin uutisen joka oli jo jonkun päivän vanha se kertoi Australian metsäpaloista.
"Noh, mikä tuossa on valetta. Eikös Australiassa ole noita metsäpaloja? Ja erityisen pahoja tänä vuonna?" Ihmettelin.
"Siinä sanotaan, että Tasmania, Australian eteläinen osa on maan viileintä aluetta. Lapsikin tietää, että etelässä on LÄMPIMÄMPÄÄ kuin pohjoisessa!! Suomalaisetkin nimenomaan matkustavat etelän lämpöön, Teneriffalle, Rodokselle, Las Palmasiin ja niin edelleen" Laura sanoi voitonriemuisena.
"Tämä osoittaa kiistattomasti, että Yle on viher-vasemmiston soluttama valeuutislaitos."
Yritin toppuutella, että maapallon etelänavalla on yhtä kylmä kuin pohjoisnavalla ja Tasmania on niin etelässä, että etelämantereen kylmyys vaikuttaa Tasmanian ilmastoon.
" Pitihän se arvata, että turha sinulle on tästä puhua. Ei se maapallon pyöreys ole kirkossa kuulutettu. Lähden tästä Jussin luo." Laura vastasi hiukan epävarmasti.
"Syö kuitenkin aamiainen ennenkuin lähdet. Juttelet samalla Brysselin kuulumiset." Anelin kohteliaasti.

Laura tilasi eggs Benedict ja capuccinon. Meni siinä toinenkin capuccino ennenkuin Brysselin panettelut ja huhut oli käsitelty.

Suurin riski on sen täydellinen välttely

Kuten aikasemmin kirjoitin, niin riskin suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka suuri on mahdollisuus menettä sijoitettu panos osaksi tai kokonaan. Tämä houkuttelee monet turvallisuushakuiset ja vanhemmat ihmiset välttämään omasta mielestään riskipitoisia sijoituksia.

Neuvostoliittolaisen tutkimuksen valossa tämä on väärä ja vahingollinen strategia. Liiallinen riskin välttely johtaa paradoksaalisesti riskin lisääntymiseen. Kun mennään kylmästä pohjolasta tarpeeksi etelään, niin ensin lämpenee ja sitten tulee jälleen kylmä lähestyttäessä etelänapaa. Kts. ao. kaavio.

Kuvaaja siitä kuinka riskin välttely lisää riskiä.
Kopioitu venäjänkielisestä alkuperäisteoksesta "Osakekaupankäynti kapitalistisessa järjestelmässä" venäjäksi "Торговля акциями в капиталистической системе", kirj. A. K. Puliveivikov ja S. Tradenovits, painettu 1973, kirjan nimen ja kuvatekstien käännös T. Jalla.

Tämä voi johtua useammastakin syystä. Vähäriskisen sijoituksen tuotto-odotus on matala. Monessa tapauksessa inflaatio on suurempaa kuin sijoituksen tuotto. Tällöin tuotto on negatiivinen ja sijoitettua pääomaa hiljalleen menetetään.

Pankin kaatuminen ja talletusten nollautuminen ei välttämättä ole täysin poissuljettu vaihtoehto. Pankkikonkurssin uhatessa varojen nostaminen ja säilyttäminen esimerkiksi kotona kassakaapissa voi olla houkutteleva vaihtoehto. Mutta voi käydä niin, että varas vie tai tulipalo polttaa rahat. Eli kun mennään riskiä karkuun, niin se onkin äkkiä edessä.

Sellaista menetettyä tuottoa, - joka ei ole ollut hallussamme, mutta olisi ollut saatavissa, -  ei yleisesti pidetä tappiona. Tämä on neuvostoliittolaisen sijoitusteorian mukaan suuri ja yleinen virheajatelma. Pitämällä pääomaa vähäriskisenä ja -tuottoisena talletuksena, menetään osakemarkkinoilta saatavissa olevaa tuottoa. Tämä on riskin välttelyn suurin riski, johon Neuvostoliiton tutkijat kiinnittivät huomiota jo vuonna 1965.
------------------------------
"On vielä liian aikaista sanoa." Tsou Enlai

Viktor Gornostajkov

Prologi

Sunnuntait ovat yleensä pitkiä, tylsiä, tapahtumattomia. Ajatukset helposti karkaavat synkille ja syville vesille. Eräänä tällaisena sunnuntaina minua tapaamaan tuli vanha tuttuni Gornostajkovin Viktori.

Vihtori on tuttuni pitkältä ajalta. Ollessani Skp:n palveluksessa teimme satunnaisen säännöllistä yhteistyötä. Pieniä palveluksia puolin ja toisin. Huhuttiin, että Vihtori oli KGB:n miehiä. Hurjimpien huhujen mukaan hän oli märkien operaatioiden erikoismiehiä. Noh, oli miten oli, hänen asemapaikkansa oli yleensä siellä missä toisenkin Vihtorin eli Viktor Vladimirovin.

Nuoruudessaan Gornostajkov oli kovia hiihtomiehiä, Neuvostoliiton parhaita, mutta minulle on jäänyt epäselväksi, miksi urheilu-ura päättyi aika varhaisessa vaiheessa. Neuvostoliiton romahdettua, Viktor muutti Suomeen ja perusti rakennusalan yrityksen. Se mistä hän sai alkupääoman, on jäänyt minulle epäselväksi.

Yllätyin hieman, kun Vihtori halusi puhua osakesijoittamisesta. Tähän asti hän oli sanonut sijoittavansa kaikki rahansa betoniin. Alustuksena hän piti pitkän monologin siitä, kuinka kaikki menee päin helvettiä. Nollakorkojen ansiosta ihmiset ottavat suuria asuntolainoja ja ostavat ylihintaisia asuntoja. Rakennetaan paljon, huonolla laadulla ja sijainnilla. Ne ihmiset, jotka oikeasti tarvisisivat rahaa ja tukea eivät sitä saa. Yhdysvaltain korkopolitiikka on liian kevyttä Powell tekee saman virheen kuin Greenspan; kun korkoja pitäisi paremminkin korottaa, nyt niitä lasketaan.

Vihtori aikoi tässä tilanteessa myydä sijoitusasuntonsa, koska oli vakuuttunut, että asuntomarkkinat romahtavat minä hetkenä hyvänsä. Mutta mitä tilalle? Pankit tarjoavat nollaa. Joukkovelkakirjojen korot ovat myös alhaiset, mikäli ei sijoita erittäin riskipitoisiin yrityksiin. Kullasta ei saa kassavirtaa. Taidetta hän ei tunne niin hyvin, että uskaltaisi siihen sijoittaa. Viina, laulu ja naiset eivät tässä iässä enää kiinnosta. Jäljelle jää vain osakkeet.

Hän oli jo omaehtoisesti tutustunut osakemarkkinoihin. Rahastot eivät häntä kiinnosta. Miksi sijoittaa rahastoihin ja maksaa palkkioita hoitajille, kun voi itse sijoittaa samohin osakkeisiin. Rahastojen omistuksethan ovat julkisia. Häntä huolestutti lähinnä se, että onko nyt oikea aika lähteä markkinoille? Kurssit ovat nousseet vuosia ja kurssit kolkuttelevat kaikkien aikojen huippuja.

Ajoittamisen vaikeus

Osakkeiden laskutrendi alkaa yleensä siinä vaiheessa, kun taloudessa ei näy mitään huolestuttavaa. Tunnettu asia on, että markkinat ennustavat taloustilanteen heikkenemisen etuajassa. On vain vaikea tietää, milloin kyseessä on lyhytaikainen voittojen kotiutus, joita sisältyy osakkeiden nousutrendiin, vaiko pitempikestoinen osakekurssien lasku. Noin vuosi sitten moni uskoi laskun alkaneen, mutta tästä vuodesta tulikin aika hyvä.

Ehdotin Vihtorille yhtenä vaihtoehtona Teliaa. Yhtiö maksaa hyvää osinkoa kahdesti vuodessa. Yhtiön kasvunäkymät eivät ole kummoiset, mutta liiketoiminta tuottaa tasaista kassavirtaa, joten osinko säilynee hyvänä tulevaisuudessakin.

"Suomalaiset suuryritysten johtajat asettuivat presidentinvaaleissa tukemaan Ahti Karjalaista. Ylipainoista juoppoa, joka laski alleen! Ei tule kuuloonkaan, että sijoittaisin yhtiöihin, joiden johto on noin arvostelukyvytöntä." Viktor huudahti.
"Voisit puhua vähän kunniottavammin tavarits Karjalaisesta. Hän oli sentään Skp:n vähemmistön suosikki noissa vaaleissa, joista on aikaa kohta neljäkymmentä vuotta." Sanoin vastaan.
"Sitäpaitsi Telian johto on puhdistettu suomalaisista. Yhtiöhän on käytännössä ruotsalainen nykyään."
"Puhdistettu. Puhdistus. Kuinka rakastankaan noita sanoja!" Gornostajkov maisteli.
"En kuitenkaan oikein luota ruotsalaisiin. KGB on soluttautunut yhteiskunnan kaikille tasoille. Toveri Jalla ehdota jotain turvallisempaa. Jotain varmempaa. Jotain mikä on säilynyt vuosisatoja." Viktor pyysi.
"Ymmärsin, että halusit keskustella siitä onko nyt oikea hetki ostaa osakkeita. Onko ajoitus sopiva. Telian toin esiin osakkeena, jonka liiketoiminta tuottaa myös huonoina aikoina." Sanoin.
"Kokemukseni mukaan ajoitus ei ole koskaan kohdallaan. Aina tulee jotain. Kohde kumartuu kriittisellä hetkellä. Kohde unohtaa eväsleipänsä keittiön pöydälle. Joku tulee kysymään kohteelta tietä ja antaa tahtomattaan suojan kohteelle." Vuodatti Viktor
"Ymmärrätkö toveri Jalla. Haluan osakkeita, joihin voi sijoittaa vaikka ajoitus olisi pielessä. Vaikka sattuisi jotain odottamatonta!"
"Sitten mennään näihin ikonisiin Yhdysvaltalaisyhtiöihin. Coca-cola, Pepsi, Kraft-Heinz, ja niin Sveitsiläset osakkeet myös voivat olla vaihtoehto." Mietiskelin.
"Ei fasistisen Yhdysvaltain osakkeita. Heinz, ketsuppiyhtiö. Se muistuttaa liikaa menneisyydestä ja monista sotkuisista jutuista. Mutta Sveitsi kuulostaa hyvältä. Hyviä muistoja. Monet entiset toveritkin ovat sijoittaneet Sveitsiin, jopa asuvat siellä." Viktor tuumasi.

Tässä tilanteessa, jossa kurssit ovat nousseet monta vuotta voi olla parasta sijoittaa yhtiöihin, jotka ovat nähneet hyviä ja huonoja aikoja. Sveitsiläiset yhtiöt ovat kalliita millä mittarilla tahansa, mutta laatua ei saa halvalla. Pitkän tuumailun päätteeksi Vihtori päätti hankkia seuraavia:

• Credit Suisse
• Novartis
• Roche
• Sika
• Swisscom
• SGS

"Osinkoja verotetaan osittain kaksinkertaisesti. Sveitsin verottajalta voi hakea palatutusta, mutta se on aika byrokraattista." Varoittelin Viktoria

"Minä olen tottunut toimimaan koneistossa. Helppoa. Täytät vain oikeat propuskat ja haet leimat oikeilta ihmisiltä, niin kaikki hoituu. Älä ole huolissasi toveri. Lahjuksetkaan eivät ole mikään ongelma."

Eihän tämä mitään ratkaisua tuonut ajoittamisen ongelmaan. Näkisin kuitenkin niin, että pitkään jatkuneen nousun jälkeen kannattaa sijoituksia hiljalleen siirtää defensiivisiin osakkeisiin ja valuuttoihin.

---------------------------------
"Porvariston liehakoitsijat ja kupinnuolijat ovat kuvailleet sosialismia yksitoikkoiseksi, kylmäksi, ikävystyttäväksi ja harmaaksi kasarmiksi." V. I. Lenin

REIT

Prologi

Taannoin tapasin Halla-ahon Jussin lounaalla OmNamissa, suosikki kasvisravintolassani. Ihmettelin, että mikä on saanut vannoutuneen heteron ja punaisen lihan syöjän kasvisravintolaan. Jussi sanoi, että meillä perussuomalaisilla käytännöllinen ja realistinen suhde ruokaan, kuten on myös Venäjään. Toiseksi syyksi hän sanoi, että halusi tavata minut. Tästä hölmistyneenä istahdimme pöytään. Tai siis minä olin hölmistynyt.

Jussi tilasi annoksen Zero waste (lautasellisen hävikkiruokaa) ja itse valitsin Buddha bowlin (mustaa riisiä, broccolia, punakaalia jne.).

"Kerro huolesi, kuomaseni." Aloitin.
"Europarlamentaarikon ja kansanedustajan tehtävissä minulle on päässyt kertymään, jonkin verran varallisuutta. Tarkemmin sanottuna käteistä rahaa, joka makaa 0-korolla pankkitilillä." Aloitti vuorostaan hän intonaatiottomasti vaan ei innottomasti.
"Jaah. Luulin, että suurperheen isänä sinulla ei jää juuri säästöön. Tietääkseni makselet myös aika runsaita ruokkoja." Ihmettelin ääneen.
"Kyllä näistä hommista, jotain säästöönkin jää, kun nuukasti elelee. Ja Hilla on hyvä taloudenpitäjä. Vieraspöydät eivät notkut kalliista ruokalajeista ja monenmoisista kaakuista ja pikkuleivistä. Suolainen tarjoilu sisältää margariinia ja leipää ja makea nisupullaa. Juomana kraanavesi tai kahvi tai tee. Mutta asiaan."
"Sinähän olet aktiivinen sijoittaja kommunistisesta taustasta huolimatta. Ja myöskin tolkun mies muutenkin - taustastasi huolimatta. Meidän puolueessa ei sijoittajia eikä  tolkun miehiäkään. Muutama entinen taistolainen on, mutta ne eivät tiedä sijoittamisesta mitään." Jatkoi Jussi.
"Sinulla on siis sijoitusongelmia?" Kysyin.
"Kyllä. Hilla on ainakin kerran kuussa niin pirun kiukkuinen, kun saa yhteisen tilimme tiliotteen. Tililtä menee nuoruuden hairahdukseni hedelmän elatusmaksu. Hilla vaatii, että maksu menee yhteiseltä tililtä, jotta hän voi kontrolloida, että se "nainen ei vie kaikkea"."
Nojauduin eteenpäin kiinnostuneena.
Jussi jatkoi "Ajattelin sopia lehtolapseni äidin kanssa niin, että maksan hänelle kertasumman, jolla kuitattaisiin kuukausittaiset elatusmaksut. Tämän jälkeen voisin sanoa Hillalle, että lapsen äiti on saanut perinnön eikä enää halua eikä tarvitse elatusmaksua.
Lapsen äiti  ei tähän suostunut. Sanoi, että jos hän saa suuren summan, niin hän tuhlaa kaiken kerralla. Parempi vaan saada kuukausittainen summa. Näin tolkku rahankäytössä on pakotettu säilymään."
"Olisiko olemassa sellaista sijoitusinstrumenttia, josta saisi kuukausittaista tuottoa? Jos tällainen instrumentti löytyy, voin ostaa sen lehtolapseni nimiin. Lapsen äiti ei voi myydä sitä ilman minunkin suostumusta ja lapsen hyvinvointi olisi turvattu kuukausittaisella korolla, osingolla tai vastaavalla. Kysymykseni siis kuuluu, tiedätkö tällaista kohdetta?" Jussi kysyi.
"Tiedänpä hyvin ratkaisun ongelmaasi. Monet Yhdysvaltalaiset yritykset maksavat osingon neljännesvuosittain tai monet REIT-yhtiöt jopa joka kuukausi. Voisit ostaa kohtuulliseksi katsomallasi summalla noita yhtiötä." Vastasin.
"Neljännesvuosittain osinkoa maksavat yritykset maksavat osingon eri kuukausina, joten sopivalla yhdistelmällä saa joka kuukausi osingon." Jussi hoksasi.
"Kerro lisää noista REIT-yhtiöistä."

Real Estate Investment Trust

Olet ehkä harkinnut hankkia sijoitusasunnon, mutta tullut siihen tulokseen, että se hoitaminen on liian työlästä: Miten hankkia luotettava vuokralainen? Kuinka varmistua, että taloyhtiötä hoidetaan hyvin nyt ja tulevaisuudessa? Sammuukohan vuokralainen suihkuun? Vuokramarkkinoille voi päästä myös sijoittamalla REIT-yhtiöihin. Ne ovat yhtiöitä, jotka ovat hankkineet ja vuokraavat tiloja kotitalouksille ja eri tyyppisille yrityksille.

REIT-yhtiöt ovat vapautettu tuloverosta tietyin edellytyksin. Nämä yhtiöt saavat vähentää maksetut osingot verotettavasta tuloksesta ja tietty määrä (Suomessa ja Yhdysvalloissa 90%) tuloksesta on jaettava osinkoina. Nämä yhtiöt maksavat tyypillisesti korkeaa osinkoa, mutta niiden arvonnousu on varsin maltillista.

Näiden yhtiöiden analysoinnissa ei kannata nojautua pelkästään osinkotuottoon ja P/E-lukuun vaan
velkaantumisesta, vuokrausasteen kehityksestä ja asiakasjakaumaan. Nämä yritykset julkaisevat myös FFO- ja AFFO-lukuja. Nämä tunnusluvut sisältävät tulkinnanvaraisuuksia.

Minusta tärkeintä on seurata omistamiensa REIT-yhtiöistä julkaistuja uutisia. Aina löytyy itseä fiksumpia ihmisiä, jotka osaavat tulkita tilinpäätöksiä ja epärealistiset laskelmat ja odotukset tulevat ilmi. Näinhän kävi myös Helsingin pörssin ainoan REIT-yhtiön Oravan (nyk. Ovaro) kohdalla. Myin heti, kun luin ensimmäiset negatiiviset arviot yhtiöstä. En piitannut yhtiön johdon selittelyistä.

Omistukseni

• Realty Income: Jälleenmyyntitilat, commercial, manufacturing and distribution
• Stag Industrial Inc: Teollisuustilat, industrial buildings 
• Epr Properties: Jälleenmyyntitilat, entertainment, recreation, and education
• Omega Healthcare Investors: Terveydenhuoltotilat, healthcare facilities

Noista kolme ensimmäistä maksaa osingon joka kuukasi ja Omega neljännesvuosittain. Lisäksi työn alla on tutustuminen seuraavasta linkistä löytyvään listaukseen: https://www.kiplinger.com/slideshow/investing/T044-S001-the-10-best-reits-to-buy-for-2020/index.html

Helsingin pörssissähän on vain yksi tämän tyyppinen yhtiö; entinen Orava nykyinen Ovaro. Joten jos haluaa sijoittaa useampaan REIT-yhtiöön, niin pitää sijoittaa Yhdysvaltain markkinoille.

Alan yhtiöistä ei ole julkaistu kirjoja Neuvostoliitossa, joten suosittelen seuraavaa linkkiä:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/94535/Tuomi_Simo.pdf?sequence=1

Riskit

Yleisesti pidetään vuokra-asuntoon sijoittamista vähemmän riskisenä kuin pörssiyhtiöön sijoittamista. Näin voi ollakin, mutta REIT-osakkeisiin pääsee kiinni pienemmällä panoksella kuin asuntoon. Suhteellinen tuotto on suurinpiirtein sama. Harvalla yksityissijoittajalla on varaa moneen vuokra-asuntoon usealla paikkakunna vielä harvemmalla on varaa ostaa liikekiinteistöä vuokrattavaksi. Sijoittamalla usempaan eri REIT-yhtiöön saa myös hajautettua sijoituksia.

Suurin riski nähdäkseni liittyy siihen, että talouden yleisen hidastumisen seurauksena yhtiöiden vuokrausaste laskee, kiinteistöjen arvo laskee, jonka seurauksena tulos heikkenee, jolloin maksettavan osingon määrä pienenee.

Telepatiaa

Prologi

Päätin  yhtenä iltapäivänä poiketa perussuomalaisten puoluetoimistolla. Ajattelin, että Putkosen Matti tarjoaa kahvit. Yllätykseni oli suuri, kun huomasin, että toimistolla pöydät notkuivat hienoja herkkuja ja juomia. Oli kaviaaria, monen sortin graavikalaa, ilmakuivattua kinkkua ja niin edelleen. Juomana oli sampanjaa, valko- ja punaviiniä.

Matti oli huoneen nurkassa leikkeli jotain paperisuikaleita. Vieressä oli sininen muoviämpäri, jonne hän tiputti suikaleet. Kysyessäni hän selitti, että lapuissa oli julkisesti noteerattejen yhtiöiden nimiä Euroopasta, Australiasta, Kiinasta ja Pohjois-Amerikasta.

Perussuomalaisten sekatyömiehenä Matti oli huomannut, että puolueen tilillä makaa nollakorolla suuria summia puoluetukia. Ne pitää saada tuottamaan.

"Uri Geller konsultoi öljy- ja malminetsintäyhtiöitä Etelä-amerikassa. Gelleriä lennätetään maaston yllä ja aina, kun hän tunnistaa telepatian avulla, että alla on esiintymä, pistetään koordinaatit ylös." Matti selitti.
"Olen palkannut Gellerin valitsemaan puolueelle semmoiset 15 sijoituskohdetta. Nämä laput laitetaan tuohon ämpäriin ja Geller nostaa sieltä viidentoista yhtiön nimen. Sijoitamme niihin."
"Paljonko Geller perii palkkioita?" Kyselin.
"300 000 euroa. Lisäksi  nuo tarjoilut. Hänen koneensa muuten laskeutuu puolen tunnin kulutta, joten reilun tunnin kuluttua hän on täällä. Pikavisiitti. Lähtee vielä tänä iltana takaisin Lontooseen. Liity seuraan."

Sehän sopi minulle. Sampanjapullo meni. Ja toinenkin.
"Ei näytä pojalle raha kelpaavan?" Ihmettelin.
"Ei perkele!! Saatana, jos se tekee oharin. Vaati maksun etukäteen ja lennot päälle." Matti hermoili.
"Et kai maksanut etukäteen sille huij..." Säikähdin.

Onneksi puhelimen pärähdys keskeytti vuodatukseni. Soittaja oli Geller. Hänelle oli tullut este, mutta osakevalinta voitaisiin tehdä puhelimitse. Geller neuvoi laittamaan puhelimen oikeaan käteen ja nostamaan vasemmalla, sydämen puoleiselle kädellä yhden suikaleen kerrallaan ämpäristä. Geller vielä varmisti, että Matin puhelimessa oli 4G-liittymä. Ajatuksensiirto ei kuulemma toimi 3G- tai GSM-liittymillä.

Matti nosti ämpäristä seuraavat osakkeet:

• Sberbank
• Rosneft
• Lukoil
• Gazprom
• Aeroflot
• Exxon
• Chevron
• Pfizer
• Shell
• BP
• Rio Tinto
• Arcelor Mittal

Kuten lukija huomaa edellä on lueteltu vain 12 osaketta. Geller höpötti ja selitti kaikenlaista arv... valinnan aikana. Välillä lappu piti panna takaisin ämpäriin tai se piti hävittää. Menimme laskuissa sekaisin.

"Saa antaa alennusta." Matti jupisi, kun huomasimme virheen.

"Aika Venäjä-painotteinen lista. Raskasta teollisuutta pääasiassa." Ihmettelin.

"Joo, hyvä kun ei tullut mitää tuulimylly-osakkeita. Raakasin pois kaikki uusiutuvan energian ja muut sellaiset. Gellerin mukaan ei haittaa, vaikka aivan kaikkien osakkeiden nimiä ei ole lapuilla. Hänen telepaattiset kykynsä muuttavat kyllä lappujen sisällön tarvittaessa." Matti sanoi helpottuneena.

"Miten selität puolueen johdolle tuon Gellerin kalliin palkkion? Valtion tarkastusvirastokin voi olla kiinnostunut puoluetuen käytöstä." Kysyin.

"Sain tuon ämpärin ilmaiseksi Tokmannilta." Matti totesi.

Megatrendit

Neuvostoliittolaisessa sijoituskirjallisuudessa suositellaan sijoittamista osakkeisiin, jotka hyötyvät ns. megatrendeistä eli globaaleista muutoksen suunnista ja kehityskaarista. Megatrendeistä hyötyvien osakkeiden tunnistaminen on kuitenkin vaikeaa. Lisäksi megatrendin tunnistaminen voi olla vaikeaa.

Alla käyn megatrendejä läpi muutamien yhtiöiden avulla. Tulkitsen sanan megatrendi aika laajasti enkä kovin suppeasti.

Finnair, Uponor, Nokia

Lentoyhtiöstä varoittelin aikaisemmassa blogissani. Huolimatta siitä, että lentoliikenne on kasvanut voimakkaasti suuren isänmaallisen sodan jälkeen, lentoyhtiötiöt eivät ole olleet kummoisia sijoituskohteita. Finnair ei ole poikkeus. Kuten aikaisemmin totesin, lentoyhtiöt joutuvat tekemään kalliita investointeja koneisiin, mistä seuraa, että koneen tyhjän paikan hinta on kallein. Tästä syystä löytyy aina kilpaileva yhtiö, joka on valmis myymään paikan halvemmalla.  Lisäksi alan viranomaisvalvonta on tiukkaa kehittyneissä maissa.

Monissa maissa erilaiset vesi- ja viemäriputkistot ovat varsin kehnossa kunnossa. Asia on tiedostettu jo kymmeniä vuosia. Siitä huolimatta Uponorin, joka toimittaa putkia ja putkistoja vesi- ja jätevesijärjestelmiin, kurssikehitys ei päätä huimaa. Kaiken järjen mukaan julkisten yhteisöjen ja yksityisten yhtiöiden luulisi investoivan huonokuntoisiin järjestelmiin, koska makea vesi on monessa maassa hupeneva luonnonvara, jota ei kannattaisi tuhlata tai turmella.

Herää kysymys, onko yhtiön omistajat ja johto ajan tasalla? Vai onko kysymys ilmastonmuutoksen kaltaisesta asiasta, josta puhuttiin jo 80-luvulla, mutta joka on vasta lyönyt läpi viime vuosina?

4G-verkot korvautuvat tulevaisuudessa 5G-verkoilla ja luulisi myös Nokialle noista markkinoista irtoavan siivu. Mutta markkina on vaikea. Se on suurten toimijoiden hallussa, mm. Ericsson  ja Huawei. Lisäksi myös ostajat ovat suuria ja usein globaaleja pelureita, jolloin niillä on suuri neuvotteluvoima kaupankäyntitilanteessa.

Essity, Procter & Gamble

Kehittyvien maiden elintason noustessa erilaisten hygienia-, kosmetiikka- ja saniteettituotteiden kysyntä kasvaa.  Sanomalehti korvautuu vessapaperilla, tiskirätti keittiöpaperilla, vaippaikäisten kangasvaipat korvautuvat kertakäyttövaipoilla jne. Tämä megatrendi suosii otsikossa mainittuja yhtiöitä. Ja se on näkynyt myös kurssikehityksessä.

Kehittyvissä maissa arvostetaan nimenomaan valkoista paperia hygieniatuotteissa. Ja valkoisen paperin valmistaminen vaatii ainakin toistaiseksi puhdasta havusellua, mikä on ollut Suomellekin ja suomalaisille metsäyhtiöille hyvä asia.

Vestas Wind, Wärtsilä

Molempien yhtiöiden olisi voinut luulla hyötyvän tuulivoiman yleistymisestä. Ja Vestas Wind on lunastanutkin lupauksen. Sen kurssi on noussun viimeisen kymmenen vuoden aikana varsin mukavasti.

Wärtsilänkin olisi luullut hyötyvän tästä megatrendistä. Sekä aurinko- että tuulivoima tarvitsevat säätöenergiaa. Ja tätä säätöenergiaa yhtiön johdon mukaan  voidaan tuottaa Wärtsilän voimalaitosdieselmoottoreilla. Mutta yhtiön tulos ja osakkeen  hintakehitys viime aikoina  eivät tue tätä.

Voi olla, että Wärtsilän aika tulee vielä. Aurinko- ja tuulivoiman heikkous on, että tuotanto- ja kulutushuiput eivät kohtaa, mistä johtuen energiaa menee "hukkaan" tuotantohuippujen aikana. Biodieselin valmistus mistä tahansa raaka-aineesta vaatii energiaa. Voisi olla järkevää käyttää tällä hetkellä hukkaan menevää ja saatavissa olevaa, mutta huonosti hyödynnettyä energiaa biodieselin valmistuksessa. Eli aurinkoisina ja tuulisina päivinä, kun aurinko- ja tuulivoimalat toimivat tehokkaasti, energiaa käytettäisiin biodieselin valmistukseen. Tätä voitaisiin käyttää polttoaineena voimalaitosdieselmoottoreissa, joilla katettaisiin pimeän ja tyynen ajan energiantuotanto ja kulutushuiput. Biodiesel toimisi ikäänkuin akkuna.

-------------------------------

"Minusta televisio on hyvin sivistävä. Aina kun joku avaa vastaanottimen, minä menen toiseen huoneeseen ja luen kirjan",  Marx