torstai 9. tammikuuta 2020

Viktor Gornostajkov

Prologi

Sunnuntait ovat yleensä pitkiä, tylsiä, tapahtumattomia. Ajatukset helposti karkaavat synkille ja syville vesille. Eräänä tällaisena sunnuntaina minua tapaamaan tuli vanha tuttuni Gornostajkovin Viktori.

Vihtori on tuttuni pitkältä ajalta. Ollessani Skp:n palveluksessa teimme satunnaisen säännöllistä yhteistyötä. Pieniä palveluksia puolin ja toisin. Huhuttiin, että Vihtori oli KGB:n miehiä. Hurjimpien huhujen mukaan hän oli märkien operaatioiden erikoismiehiä. Noh, oli miten oli, hänen asemapaikkansa oli yleensä siellä missä toisenkin Vihtorin eli Viktor Vladimirovin.

Nuoruudessaan Gornostajkov oli kovia hiihtomiehiä, Neuvostoliiton parhaita, mutta minulle on jäänyt epäselväksi, miksi urheilu-ura päättyi aika varhaisessa vaiheessa. Neuvostoliiton romahdettua, Viktor muutti Suomeen ja perusti rakennusalan yrityksen. Se mistä hän sai alkupääoman, on jäänyt minulle epäselväksi.

Yllätyin hieman, kun Vihtori halusi puhua osakesijoittamisesta. Tähän asti hän oli sanonut sijoittavansa kaikki rahansa betoniin. Alustuksena hän piti pitkän monologin siitä, kuinka kaikki menee päin helvettiä. Nollakorkojen ansiosta ihmiset ottavat suuria asuntolainoja ja ostavat ylihintaisia asuntoja. Rakennetaan paljon, huonolla laadulla ja sijainnilla. Ne ihmiset, jotka oikeasti tarvisisivat rahaa ja tukea eivät sitä saa. Yhdysvaltain korkopolitiikka on liian kevyttä Powell tekee saman virheen kuin Greenspan; kun korkoja pitäisi paremminkin korottaa, nyt niitä lasketaan.

Vihtori aikoi tässä tilanteessa myydä sijoitusasuntonsa, koska oli vakuuttunut, että asuntomarkkinat romahtavat minä hetkenä hyvänsä. Mutta mitä tilalle? Pankit tarjoavat nollaa. Joukkovelkakirjojen korot ovat myös alhaiset, mikäli ei sijoita erittäin riskipitoisiin yrityksiin. Kullasta ei saa kassavirtaa. Taidetta hän ei tunne niin hyvin, että uskaltaisi siihen sijoittaa. Viina, laulu ja naiset eivät tässä iässä enää kiinnosta. Jäljelle jää vain osakkeet.

Hän oli jo omaehtoisesti tutustunut osakemarkkinoihin. Rahastot eivät häntä kiinnosta. Miksi sijoittaa rahastoihin ja maksaa palkkioita hoitajille, kun voi itse sijoittaa samohin osakkeisiin. Rahastojen omistuksethan ovat julkisia. Häntä huolestutti lähinnä se, että onko nyt oikea aika lähteä markkinoille? Kurssit ovat nousseet vuosia ja kurssit kolkuttelevat kaikkien aikojen huippuja.

Ajoittamisen vaikeus

Osakkeiden laskutrendi alkaa yleensä siinä vaiheessa, kun taloudessa ei näy mitään huolestuttavaa. Tunnettu asia on, että markkinat ennustavat taloustilanteen heikkenemisen etuajassa. On vain vaikea tietää, milloin kyseessä on lyhytaikainen voittojen kotiutus, joita sisältyy osakkeiden nousutrendiin, vaiko pitempikestoinen osakekurssien lasku. Noin vuosi sitten moni uskoi laskun alkaneen, mutta tästä vuodesta tulikin aika hyvä.

Ehdotin Vihtorille yhtenä vaihtoehtona Teliaa. Yhtiö maksaa hyvää osinkoa kahdesti vuodessa. Yhtiön kasvunäkymät eivät ole kummoiset, mutta liiketoiminta tuottaa tasaista kassavirtaa, joten osinko säilynee hyvänä tulevaisuudessakin.

"Suomalaiset suuryritysten johtajat asettuivat presidentinvaaleissa tukemaan Ahti Karjalaista. Ylipainoista juoppoa, joka laski alleen! Ei tule kuuloonkaan, että sijoittaisin yhtiöihin, joiden johto on noin arvostelukyvytöntä." Viktor huudahti.
"Voisit puhua vähän kunniottavammin tavarits Karjalaisesta. Hän oli sentään Skp:n vähemmistön suosikki noissa vaaleissa, joista on aikaa kohta neljäkymmentä vuotta." Sanoin vastaan.
"Sitäpaitsi Telian johto on puhdistettu suomalaisista. Yhtiöhän on käytännössä ruotsalainen nykyään."
"Puhdistettu. Puhdistus. Kuinka rakastankaan noita sanoja!" Gornostajkov maisteli.
"En kuitenkaan oikein luota ruotsalaisiin. KGB on soluttautunut yhteiskunnan kaikille tasoille. Toveri Jalla ehdota jotain turvallisempaa. Jotain varmempaa. Jotain mikä on säilynyt vuosisatoja." Viktor pyysi.
"Ymmärsin, että halusit keskustella siitä onko nyt oikea hetki ostaa osakkeita. Onko ajoitus sopiva. Telian toin esiin osakkeena, jonka liiketoiminta tuottaa myös huonoina aikoina." Sanoin.
"Kokemukseni mukaan ajoitus ei ole koskaan kohdallaan. Aina tulee jotain. Kohde kumartuu kriittisellä hetkellä. Kohde unohtaa eväsleipänsä keittiön pöydälle. Joku tulee kysymään kohteelta tietä ja antaa tahtomattaan suojan kohteelle." Vuodatti Viktor
"Ymmärrätkö toveri Jalla. Haluan osakkeita, joihin voi sijoittaa vaikka ajoitus olisi pielessä. Vaikka sattuisi jotain odottamatonta!"
"Sitten mennään näihin ikonisiin Yhdysvaltalaisyhtiöihin. Coca-cola, Pepsi, Kraft-Heinz, ja niin Sveitsiläset osakkeet myös voivat olla vaihtoehto." Mietiskelin.
"Ei fasistisen Yhdysvaltain osakkeita. Heinz, ketsuppiyhtiö. Se muistuttaa liikaa menneisyydestä ja monista sotkuisista jutuista. Mutta Sveitsi kuulostaa hyvältä. Hyviä muistoja. Monet entiset toveritkin ovat sijoittaneet Sveitsiin, jopa asuvat siellä." Viktor tuumasi.

Tässä tilanteessa, jossa kurssit ovat nousseet monta vuotta voi olla parasta sijoittaa yhtiöihin, jotka ovat nähneet hyviä ja huonoja aikoja. Sveitsiläiset yhtiöt ovat kalliita millä mittarilla tahansa, mutta laatua ei saa halvalla. Pitkän tuumailun päätteeksi Vihtori päätti hankkia seuraavia:

  • Credit Suisse
  • Novartis
  • Roche
  • Sika
  • Swisscom
  • SGS
"Osinkoja verotetaan osittain kaksinkertaisesti. Sveitsin verottajalta voi hakea palatutusta, mutta se on aika byrokraattista." Varoittelin Viktoria
"Minä olen tottunut toimimaan koneistossa. Helppoa. Täytät vain oikeat propuskat ja haet leimat oikeilta ihmisiltä, niin kaikki hoituu. Älä ole huolissasi toveri. Lahjuksetkaan eivät ole mikään ongelma."

Eihän tämä mitään ratkaisua tuonut ajoittamisen ongelmaan. Näkisin kuitenkin niin, että pitkään jatkuneen nousun jälkeen kannattaa sijoituksia hiljalleen siirtää defensiivisiin osakkeisiin ja valuuttoihin.
---------------------------------
"Porvariston liehakoitsijat ja kupinnuolijat ovat kuvailleet sosialismia yksitoikkoiseksi, kylmäksi, ikävystyttäväksi ja harmaaksi kasarmiksi." V. I. Lenin





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti