Tuotto, riski ja panos

Prologi

Kävin viikonloppuna Sörnäisissä tapaamassa entistä kolleegaa Skp:n ajoilta. Muisteltiin vanhoja, jos ei hyviä, niin parempia aikoja, jolloin työväelläkin oli jotain sanomista poliittiseen päätöksentekoon. Asserin kanssa käräytimme muutaman porvarien vasikan. Mutta liian moni jäi paljastumatta.

Turistessa tuli jano ja päätettiin lähteä Harju baariin. Ja siellä tupsahti vastaan Haaviston Pekka. Ihmettelimme Pekan iloista ja huoletonta olemusta. Olisi voinut kuvitella viikon tapahtumia seuratessa, että vastaan olisi kävellyt paremminkin  masentunut, maailman kaikkia murheita selässään kantava Pekka. Kysyimme syytä moiseen iloisuuteen.

Pekka selitti, että kokkarit ovat nielleet syötin siimaa myöten, kun yhtyivät persujen välikysymykseen. Välikysymysäänestyksessä kokoomuksen on äänestettävä hallitusta vastaan. Tämä karkoittaa kokoomuksen "viher-vasemmiston"  vihreisiin. Vihreillä on win-win-tilanne. Käypä miten vain, niin kokoomus on karkoittanut jo pelkällä välikysymyksellä äänestäjiään vihreisiin.

Kuulostaahan tuo loogiselta, mutta mitenhän käy? Kysyin vielä, että oliko Al-holin naisten ja lasten noutosuunnitelma tahallaan vuodettu. Pekka ei vastannut mitään. Hymyili vain moniselitteisesti.

Haaviston manööveri (spekulaatiota)

Pekka Haaviston manööveri on hyvä esimerkki, kun tarkastelemme tuottoa, riskiä ja panosta. Alkutilannehan oli se, että hallituspuolueet välttelivät kannanottoa  siitä, ketkä Al-holin leiriltä pyritään palauttamaan Suomeen?

Juridisestihan ulkoministeri olisi voinut tuoda kaikki Suomen kansalaiset leiriltä, kuulematta muita hallituspuolueita. Tämä vaihtoehto tuskin karkottaisi vihreiden peruskannattajia, mutta ei sillä uusia äänestäjiä saisi. Olla tekemättä mitään  ei miellytä peruskannattajia ja Suomen lainkin mukaan jotain pitäisi tehdä, koska kyseessä on kuitenkin, kaikesta huolimatta Suomen kansalaiset.

Mitä siis tehdä? Keksittiin, että vuodetaan noutosuunnitelma tai -suunnitelmia lehdistölle. Se pakottaa muut (hallitus)puolueet poteroistaan. Mikä on manööverin tuotto, riski ja panos?

•  Panoksena tässä on Haaviston ulkoministerin pesti, jos sekään.
•  Riski on se, että Haavisto joutuu eroamaan tai koko hallitus voi joutua eroamaan ts. menetetään panos.
•  Tuottona saadaan vähintään kaikki hallituspuolueet vastuuseen noutopäätöksestä. Kokoomuksen yhdyttyä perussuomalaisten välikysymykseen, kokoomus joutuu todennäköisesti äänestämään hallitusta vastaan, jolloin osa kokoomuksen vihertävistä ja punertavista kannattajista siirtyy vihreisiin. Hallituksen päätöshän tulee suurinpiirtein olemaan, että "pyrimme noutamaan ainoastaan lapset ja mahdollisuuksien mukaan aikuisia".  Tuota vastaan äänestäminen kuulostaa pahalta kokoomuksen vasemman laidan kannattajissa. Tuotto-riski-kaaviossa Haaviston manööveri sijoittuu mielestäni ao. kuvan mukaisesti.

Kuva 1

Edellisen blokin osakkeiden sijoittuminen tuotto-riski-kaaviossa

Yleinen virhe on, että panosta ja varsinkin panoksen kokoa pidetään samana kuin riski. Joskus näin voi ollakin, mutta ei sijoittamisessa. Yhtiö, johon sijoittaminen sisältää korkean riskin, on sellainen, jonka liiketoiminta on sellaista, että onnistuessaan yhtiön arvo moninkertaistuu ja epäonnistuessaan yhtiö menee pahimmassa tapauksessa konkurssiin. Pahimmassa tapauksessa menetetään panos tai suuri osa siita, parhaimmassa moninkertaistetaan panos. Start-up-yritykset ovat tyypillinen esimerkki.

Edellämainittuihinkin yrityksiin voi sijoittaa pienellä panoksella. Silloin pahimmillaan tappio on pienehkö ja parhaimmillaan sijoitettu panos moninkertaistuu.

Näin mielestäni edellisen blogini osakkeet sijoittuvat tuotto-riski-kaaviossa.

Kuva 2

1. Yhtiöillä vahvat brändit. Osinko noussut joka vuosi pitkän aikaa. Molemmat omistavat monia menestyviä eri tuotemerkkejä. Ala niin vakiintunut, että uusien toimijoiden on vaikea päästä markkinoille.
2. Avannut oman suoratoistopalvelun. Siksi vetää omia sisältöjään pois muilta palveluntarjoajilta, mikä parantaa asemia kilpailuilla markkinoilla.
3. Osaketta voi verrata jvk:n. Maksaa tasaista, hyvää osinkoa vuodesta toiseen. Kasvunäkymät heikohkot, mutta ei suurempia uhkiakaan näköpiirissä.
4. Kuten aikaisemmin kirjoitin, kiinnostuin yhtiöstä sen jälkeen, kun luin siitä positiivisen arvion. Riski kuitenkin suuri, koska käänne on alkuvaiheessa. Mahdollinen yritysostokohde.
5. Yhtiöllä selviä merkkejä tulosparannuksesta. On myös kehittänyt nettikauppaa. Lisäksi maksaa hyvää osinkoa.
6. Tutkin mihin osakkeisiin Sveitsiin sijoittavat osakerahastot sijoittavat. Nämä kaksi olivat lähes kaikkien salkuissa. Päätin olla yhtä tyhmä kuin he. Johtavia yrityksiä alallaan. Sveitsin frangi on turvasatama.

Lopuksi

Tuotto-riski-kaavion vasen yläkulma on alue (korkea riski, matala tuotto), jonne sijoittuvaa osaketta ei kannata omistaa. Markettien peliautomaatit ovat sillä alueella; riski menettää panos on suuri ja vaikka pelaisit kuinka suurilla panoksilla, voitto on mitätön.

Tuohon kulmaan sijoittuvat usein suhdanneherkät yhtiöt. Mikäli ajoitus ostojen ja myynnin suhteen ei osu aivan kohdalleen, tappion mahdollisuus on suuri ja voitto jää pieneksi. Riski-tuotto-suhde on suhdanneherkillä harvoin kohdallaan.

Myöskin lentoyhtiöt sijoittuvat vasempaan yläkulmaan. Ala on verisesti kilpailtu ja vaatii suuria investointeja, mistä johtuen paikat koneessa pitää myydä vaikka eurolla, koska tyhjän koneen lennättäminen on kaikkein kalleinta.

Lentoyhtiöön sijoittava kantaa monta riskiä: Lentoyhtiön investointipäätös voi osua kohtaan jolloin matkustaminen muutenkin vähenee, jolloin samaan aikaan painavat päälle suuret velat ja laskevat matkustajamäärät. Jos sijoittajan osto- tai  myyntiajoitus ei ole kohdallaan toteutuu 3 riskiä yhtä aikaa.

----------------
”Patria o Muerte! Venceremos!”, Ernesto Guevara


-------------------
Kuva 1 ja Kuva 2 kaaviot kopioitu venäjänkielisestä alkuperäisteoksesta, jonka nimi on vapaasti käännettynä "Osakekaupankäynti kapitalistisessa järjestelmässä" venäjäksi "Торговля акциями в капиталистической системе", kirj. A. K. Puliveivikov ja S. Tradenovits, painettu 1973